Matkani Ledungenin ja saaristomme signaalivuorten parissa alkoi jo vuonna 1991, kun lähetin kirjeen Paula Wilsonille (myöhemmin Bengtskärin majakan emäntä).

Kirjeessä oli ajatus käyttää Vårdkas ja Böten nimisiä muinaisia vartiovuoria Itämeren yhdessäolon julistamiseen ja juhlistamiseen kokoilla loppukesällä. Paula näytti kirjeeni Birgitta Bröckelille, Turunmaan kulttuurineuvoston toiminnanjohtajalle. Ja Birgitta otti asian esille Pohjoismaiden ministerineuvoston seminaarissa Tukholmassa. Kaikki hyväksyivät ajatuksen, ja minut nimitettiin talvella 1991–92 työryhmän puheenjohtajaksi, johon osallistuivat kaikki järjestystahot ja viranomaiset, mukaan lukien poliisi, pelastuslaitos, rannikkovartiosto ja Turunmaan kulttuurineuvosto. Silloin loimme kaikki perustat sille, mitä "Muinaisten kokkojen yö" tulisi olemaan. Turunmaan kulttuurineuvoston vuosikertomus 1992 sisältää yksityiskohtaisempaa tietoa.